Ihmispopulaatiot ovat aina olleet alttiita joukkohysterioille. Koko kirjoitettu historia on tästä yksi suuri muistutus. Viime sukupolvien aikana koettu ennennäkemätön elintason kasvu, verrattain vakaat ajat ja globalisaatio antoivat kuitenkin mahdollisuuden tuudittautua lähes historiattoman optimistiseen käsitykseen ihmisistä ja yhteisöistä — ikään kuin ihmislajin alkukantaisista taipumuksista olisi saatu niskalenkki. Poliittisen ilmapiirin kiristyessä ja…

Tässä kirjoitussarjassa käsittelen kontrastia 2010- ja 2020-lukujen julkisen keskusteluilmapiirin välillä. Edellisessä osassa muistelin 2010-luvun asiakeskeisyyttä ja suorastaan idealistista, avointa aatekeskustelua. Vaikka monet blogitekstini noilta ajoilta tuntuvat nykyisin sinisilmäisiltä, ne myös kertovat hieman erilaisesta yhteiskunnan tilasta. Olin varttunut 2000-luvun alun Suomessa, jossa kylmä sota, taistolaisuus ja polarisaatio ylipäätään näyttäytyivät historiaan jääneiltä…

Otsikon kysymyksenasettelu on tietysti epärealistinen. Viisaampaa olisi kysyä, mikä mahdollisti länsimaisen ja suomalaisen yhteiskunnan välttää polarisaation ja kaiken politisoitumisen niin pitkään kuin sitä kesti. En usko, että kysymykseen pystyy vastaamaan yhdellä blogitekstillä. Pienenä kesäprojektina käyn läpi omia havaintojani yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttumisesta 2010-luvun alusta 2020-luvulle. Julkaisen esseen kahdessa osassa. …

Kylmän sodan jälkeistä maailmaa, johon itsekin synnyin, luonnehditaan usein “uusliberalistiseksi”. Saatoin joskus olettaa, että uusliberalismilla viitattaisiin aina johdonmukaisesti markkinatalousoppeihin ja 1900-luvun klassiseen liberalismiin. Yleisimmin uusliberalismin auktoriteetteina on tapana mainita Nobel-palkitut ekonomistit Milton Friedman ja Friedrich Hayek, jotka popularisoivat länsimaisia markkinatalousoppeja ja valtiojohtoisuuden kritiikkiä kylmän sodan maailmassa. Toiset jopa väittävät Friedmanin…

Alkuperäinen teksti on kirjoitettu yhdessä Thomas Brandin kanssa. Organisaatioelämässä on muodikasta kutsua diversiteettiä voimavaraksi ja menestystekijäksi. Väitteen totuusarvo riippuu kuitenkin siitä, miten diversiteetti määritellään missäkin tilanteessa. Taloustieteessä ja strategiakirjallisuudessa on jo vuosisadan ajan käsitelty resurssien (ml. ihmisten) monimuotoisuuden merkitystä arvon luomisessa. Miksi sitten “diversiteetti” on noussut muotipöhinäksi vasta aivan viime…

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi korkeassa asemassa olevat ja koulutetut ihmiset saattavat kuulostaa joissain asioissa todellisuuspakoisilta ja idealistisilta jopa lapsellisuuteen asti? Maailmalla tätä asiaa on pohdittu taloussosiologian klassikon, Thorstein Veblenin (1857–1929) “Joutilaan luokan” ja ylellisten hyödykkeiden kautta. Cambridgen yliopistossa psykologian väitöskirjaa tekevä Rob Henderson on kirjoittanut, että naiiveista ja järjenvastaisista ajatuksista…

Ihmisillä on taipumuksena tavoitella merkityksellisyyttä. Halu olla osana jotain suurempaa on ajanut ihmiskuntaa eteenpäin läpi historian, ja se jää helposti modernien atomististen ja rationaalisten teorioiden katveeseen. Talousuutisissa kohistu Wall Street Bets -yhteisö ja sen masinoima satunnaisten “meemiosakkeiden” kuten Gamestopin, AMC:n, Nokian ja Kossin epärationaalinen satojen prosenttien ralli selittyvät osittain merkityksellisyyden…

Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitti huolensa Suomen talousnäkymistä, velan kasvusta ja julkisen sektorin koosta, mutta kevensi viestiä mainitsemalla Pohjois-Koreasta ja Kreikasta. Tavallista epäpoliittista kuluttajaa tällainen tuskin hetkauttaa mitenkään, ja sitä vasten voi olla yllättävää, millainen myrsky näistä sanomisista on syntynyt mediassa (tai lähinnä somessa). Reaktiot näyttävät mukailevan poliittisia jakolinjoja. Twitterissä…

Runsaan viikon aikana Suomessa on ihmetelty brändikohuja. Useat suuryritykset taipuvat maailmalla leviävään villitykseen uudelleenbrändätä perinteisiä tuotenimiä ja -kuvastoja siinä pelossa, että joku voisi kokea ne loukkaaviksi. Uutiset Eskimo-puikkojen väitetystä rasistisuudesta saivat keppostelijoita kokeilemaan onneaan sosiaalisessa mediassa tekaistuilla ja triviaaleilla rasismisyytöksillä. Tuoreimmissa tapauksissa pilailuhenkisiin viesteihin vakavasti vastannut Valio ilmoitti aikeistaan puuttua…